Kelailua

Viime vuosina on vaan nipistetty, leikattu ja höylätty. Veronmaksajan persaus ei kestä, hoitosuhde on vinksallaan ja verotuottoja tars saada lisää. Yrittäjien auttaminen ja yrittäjyyden helpottaminen tuo hyvinvointia meille kaikille. Tämä on ainoa järkevä keino nousuun ja siihen, että hoitoa tarvitsevat saadaan hoidettua kunnolla ja kunnialla.

Sillä aikaa juustohöylä on vienyt tarvitsevilta pienin osin kaikkea. Esimerkiksi vaipan per päivä! Eli jos ennen sai laskennallisesti viisi vaippaa vuorokaudessa, nyt voipi olla, että pitää pärjätä kolmella. Vaikea kuvitella, että esim. petipotilas pystyy pidättelemään 3-4 tuntia kauemmin. Varsinkin jos hoitajia ei ole auttamaan vessaan välillä.

Kela nipistää kuntoutuksesta. Kasvavan nuoren vertaistukeen ja osallistumiseen riittää Kelan asiantuntijan mielestä kahdenkeskinen tapaaminen fysioterapeutin kanssa 30 kertaa vuodessa. Kelan omille kuntoutuskursseille ei pääse, fysioterapiaakaan ei myönnetä tarpeeksi, joka on varsin lyhytnäköinen ratkaisu kaikin tavoin. Ei tällä tavalla saada uusia tuottavia veronmaksajia, vaan pikemminkin henkilöitä, joiden toimintakyky huononee ja ainoa vaihtoehto on jäädä eläkkeelle suoraan koulusta.

Toki Kelan lääkärit ovat ylivertaisia viisaudessaan. Ja positiivisia! Siellä ne odottaa vaikeavammaisten henkilöiden ihmeparantumisia - joka vuosi aina uudelleen. Invalidille myönnetään vammaistukea tälle vuodelle, mutta ensi vuodelle ei, vaikka vamma on pysyvä ja parantumaton...?!? Valituksen käsittely kestää 8 kuukautta ja jos se koskee esim. kuntoutusta, juna ehti mennä jo, kun uutta päätöstä saadaan aikaan. Toki hatunnosto siitä, että Kela työllistää itse itseään pyytämällä ja antamalla jonninjoutavia selvityksiä. Tai sitten ne hakevat säästöä sillä, että ihmiset tyytyvät osaansa eivätkö osaa/jaksa/halua lähteä valitusrumbaan.

Tekisi mieli vaahdota vielä hetki vammaisten asumispalvelujen kilpailuttamisesta ja siitä, että vanhustenhoidon katastrofeista pitää nyt kiiruusti ottaa opikseen. Mutta sen sijaan alan laatia hakemuksia Invalidi- ja CP-liiton vertaistukilomille ja olen syvästi kiitollinen siitä, että meillä on potilasjärjestöjä, jotka paikkaa Kelan onnetonta tarjontaa. Vertaistuki ja vertaiskokemukset ovat parasta apua jaksamiseen ja niistä kokemuksista tiedän, että edellä kerrotut ongelmat koskettavat aivan liian monia.

Tars vissiin tehdä jotain? Siinä yksi syy, miksi lähdin pyrkimään kansanedustajaksi.

Köyhä!?!

Miksi rohkenen ylpeästi käyttää titteliä KÖYHÄ? Ja kokoomuslainen?

Toiseen on helppo vastata nopeasti: liityin Kokoomukseen vuonna 1996, kun naapuri pyysi kunnallisvaaliehdokkaaksi. Valinta oli luonteva, koska äiti oli aina ollut aktiivinen kokoomuslainen. Siitä alkoi kunnallispoliittinen ura.

Mutta miten määrittelen köyhän?
Köyhä on ihminen, jolle ei jää säästöön mitään. Tili tuli, tili meni. Kädestä suuhun. Pätkätöitä, joiden vuoksi on aina hippasilla Kelan ja TE-toimiston kanssa. Laatii selvityksiä, joiden vaatiminen tuntuu mielivaltaiselta ja joilla saadaan jäädytettyä päivärahat viikoiksi ja talous sukeltamaan syvemmälle. Tiedättehän:  viisi euroa, kymmenen euroa, kaksikymmentä euroa joka laskuun lisää, kun velkojat eivät odota ilmaiseksi. Kesät työttömänä. No, onneksi on aurinkoa ja järvet.
Kauhulla pelätään, että hyvinä päivinä ostettu liian kallis auto hajoaa. Tai koira sairastuu. Se tietää maksamista osamaksulla eli lisää velkaa. 21 vuotta sitten ostettu kiinteistö on jo maksettu, mutta silti velkaa on sietämättömän paljon.

Hyvät päivät. Niitä kesti hetken. Miehellä oli firma ja sitten yhtenä aamuna enää ei. Velkaa ja ulosottoja senkin edestä. Mitään ei oikein kannata tienata, mitään ei voi omistaa ja uutta yritystä ei voi perustaa, vaikka haluja ja kykyä olisikin. Laki on sama kaikille, oli firman kaatumisen syynä kyseessä oma tai jonkun muun laiminlyönti.
Elämä puksuttaa eteenpäin. Onneksi on töitä. Ja onneksi on luovuutta siihen, miten säästää ja pihistää kaikesta mahdollisesta.

Väitän, että meidän riveissä ei ole montaa, joille tällainen elämä on tuttua. Siksi voin sanoa aika monelle pienelle ihmiselle:
Mä suurinpiirtein tiedän miltä sinusta tuntuu. Ja mitä yhteiskunnan tukea sinä kaipaat. Ja vielä veikkaisin, että se tuki ei ole tuntikausien jonottamista puhelimessa, kyykyttämistä ja sitä, että on kannattavampaa leikkiä kuollutta kotisohvalla, kun ottaa vastaan lyhyitä työhommia.

ERITYISOPETTAJA ja ÄITI

Köyhä kokoomuslainen jo vuodesta 1996.Yli 20 vuotta kunnallispolitiikassa,

Yli 20 vuotta mukana kunnallispolitiikassa,
josta 8,5 vuotta Akaan kaupunginhallituksessa.

Järjestöihminen, kotiseutuihminen, kissakoiraihminen.

Maalainen, joka on kotoisin Kihniöltä ja Tampereen keskustasta.

Akaan Kokoomuksen puheenjohtaja.

Akaan Kuningatar 2018.

Vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen.

Omaishoitaja.

Aktiivisimmin mukana

vammaisten vertaistukitoiminnassa.

Sydämellä erityislapset- ja nuoret,

perheiden ja vanhemmuuden tukeminen,

tyhmien kannustinloukkujen purkaminen,

ekotekojen mahdollistaminen kaikille –

rahapussin paksuudesta riippumatta,

yrittäjyyden tukeminen verotulojen lisäämiseksi,

pienen ihmisen arjen helpottaminen.

Jokaisen pitäisi saada olla

 oman elämänsä sankari.

Siksi mahdollisuuksien tasa-arvo.